sunnuntai 11. elokuuta 2013

Ruokaa ja hönttitreenejä

Viikonloppu vierähti taas koulutuksessa, tälläkertaa sain lisää sisältöä ravitsemustietämykseen. Saan kokoajan lisää vastauksia kysymyksiin ja silti janoan kokoajan lisää tietoa joten olen tainnut löytää ihan oikeasti oman alani jota tuolla blogin alkupäässä kaipailin, siltikin tunnen junnaavani paikallaan, ihminen ei ilmeisesti ole ikinä täysin tyytyväinen elämäänsä. Onneksi kuitenkin VIHDOINKIN ymmärsin sen että ruoan ei ole oikeasti pakko olla vaikeaa tai ydinfysiikkaa tai ihmeellistä keinottelua, en haluaisi että kukaan mun valmennettava joutuu samanlaiseen sekoilukierteeseen missä itse olen. Esimerkiksi kroppahan mulla on nykyään niin sekaisin että kuukautiset tulee ja menee treenien mukaan jotenkin todella hämmentävää ja ehkä vähän pelottavaakin.

Viikonloppu pk-seudulla tietää aina treenejä voimapuodilla <3  mun hurjat kropanpalauttelutreenit sisälsi takareisihinkutusta lähes ilman painoja. 3x50 per jalka. Välissä kävin kokeilemassa punnerruksia ihan vain mielenkiinnosta, välissä hiukan selkäjumppaa ja venyttelyä ja lopuksi taas lisää takareisiä. Jollain oudolla tavalla saan jo hiukan jotain iloa irti tuollaisista "en tee mitään" treeneistä.

                                         Pullistellaan ihanankamalan treenikaverin kanssa pukkarissa


Ensi viikonloppuna on vuorossa Hämeenlinnan keskiaikamarkkinat ja siellä highlandgames sm-kisat. Kiva päästää heilumaan taas päättömänä painojen ja tukin kanssa kiltti päällä. Kisoihinvalmistautuessa aina pääosaa näyttelee hiusstressi, tälläkertaa kohtasin sen kuin nainen ja tilasin piiiitkä klipsipidennykset joista saan kaksi paksua ja pitkää lettiä kisoihin. Nuo on kyllä todella hurjan pitkät, pidin niitä harjoitusmielessä kerran töissä ja yhden koulutuspäivän, toisaalta todella kivat mutta kaipaisivat hiukan parempikuntoisia hiuksia kaverikseen kun pidennykset ovat liian selvästi kiiltävämmät.


Syksyllä vastaan tulee myös fitness expo johon on tottakai pakko päästä ja sokerina pohjalla powerweekend marraskuussa <3

Omalla kohdalla pähkäilen vieläkin sitä että kannattaako jatkaa fiksulla linjalla ja odottaa koska paino alkaa tippumaan ja ehkä varata lääkäriaika jossain välissä vai vähentää vaan reilusti kaloreita ja pohtia sitten lopulta mitä tekee kun pitäisi palata normaaliin syömiseen. Tiedän että jälkimmäinen vaihtoehto ei ole fiksu mutta ärsyttää elää tässä kropassa jonka lihaksiin sattuu kokoajan, olen myös erittäin ärsyyntynyt, en välttämättä niin että se näkyisi päällepäin mutta jossain aivojen perukoilla kihisen kiukusta kokoajan ja toivon että voisin vetäistä nyrkillä seinään tai ikkunaan.vaikka samaanaikaan voin olla aivan hyväntuulinen muuten. Ehkä tuokin on vain oire siitä etten pääse purkamaan paineita kunnon treeneillä, vai mitä luulette?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti