torstai 23. elokuuta 2012

Päikkäriaika on täällä taas joten pääsen blogin kimppuun :)

Tänään rakas herätyskelloni soi klo 04.30, pahimmat unihiekat ravisteltuani suuntasin salille. Vuorossa oli  käsitreeni josta innostuinkin tavallista enemmän ja sain kunnon hien aikaiseksi. Yleensä käistreeni on  sellainen joka tulee vedettyä vähän sinnepäin tai tylsistyn ja saatan testailla leuanvetoja kesken treenin (no joo käsiinhän sekin menee). Kotiintullessa hörpin ensin aamupalasmoothien joka koostui tänään näistä aineksista: loraus maitoa, kookosmaitoa toinen loraus, cookies&cream proteiinijauhetta, 1tl macaa, 2tl vehnänalkioita ja 3tl fibrexiä ja 1rkl kyläpuristettua avokadoöljyä

Varhaisissa aamuherätyksissä parasta on se että aamuhetkien tunnelma ulkona on aivan mahtava, on helppoa hengittää, ihanan hiljaista ja valo on kaunista. Haittapuoli sitten se että alan väsähtämään kesken päivän ja tekisi mieli nukkua blogille varattu aika. Olinpa silti reipas ja aloin näpyttelemään!

Tänään olen saanut viimeisetkin viimekertaisen "hairahduksen" aiheuttamat pöhöt pois kropasta! Kiitos vain ruisleipä, en ole enää kaverisi. Samat terveiset puurolle. Nämäkin pöhöttymiset voivat tietenkin olla myös korvieni välissä mutta tuntuu että nykyään monet lämpimät ruoat jäävät vatsanpohjalle möykyksi. Vuoden aikana olen useat kerrat kyseenalaistanut oman pääni toiminnan. Näin jälkikäteen ajateltuna ehkä suosikkini on kun ahdistuspäissäni olin sitä mieltä että mittanauha on venynyt Suomen lähes trooppisessa ilmanalassa (senttejä oli lähtenyt enkä voinut uskoa sitä), hyvänä kakkosena tulee kerta jolloin ajattelin farkkujen venyneen pesussa, ja tottakai kestosuosikki "paino on tippunut koska pidin välipäivän salilta ja nyt kaikki lihakset on kadonneet, iik".  Tänään huomasin että itseään pitää katsella kauempaa peilistä niin näkee mahdolliset muutokset, läheltä näytän ihan samalta kuin ennen, makkarat ihan samoissa paikoissa ja kaikki vähän vinksallaan. Kauempaa katsottuna näytinkin sitten kapeammalta kuin ennen (tämäkin johtui tietenkin siitä että  peili oli jotenkin viallinen.)

Pitänee palata taustaan vielä sen verran että minulla on aika kirjava liikuntahistoria. Koripallo oli todella tärkeä laji pitkään (lähes 10 vuotta), siihen ohelle tuli salitreenit tukemaan palloilua. Koripallon lisäksi on tullut kokeiltua ringetteä, uintia, mäkihyppyä, pyöräilyä jne. Vajaa kuukausi sitten uskaltauduin kokeilemaan uudestaan koripalloa, ei se enää kiinnostavuudessaan mene salitreenin edelle mutta nautin siitä että olen vaihteeksi jossain hyvä vaikka nopeus ei kuulukkaan vahvuuksiin. Kaikki muu on ollut jo niin pitkään vain harjoittelua, kokeilua ja haparointia että tekee mielelle hyvää kun jokin asia tulee suoraan lihasmuistista ilman pohtiisia tai suurta keskittymistä.

Nyt on luovutettava tältä erää, valvominen ei vaan sovi mulle ja pakko nukkua pienet päikkärit. Huomenna aionkin lisäillä aloitus/edistymiskuvia joten ylimääräistä energiaa tullaan tarvitsemaan :)







1 kommentti:

  1. ihanasti analysoit, hymyilytti kovasti lukiessani :)

    VastaaPoista