Jonkinlaisia edistyskuvia taas

Huh, olen ollut ihan totaalivauhdissa, viimeyö meni askarrellessa sabluunaa jotta sain aloitettua mun motivaatioseinän. Alku näytti tältä, nyt olen jo jatkanut rajaamalla kirjaimia ja siistimällä reunoja.

Päädyin tänään myös kuvailemaan edistystä koska olo on niin erilainen. Jouduin muokkaamaan vähän aikaisempia kuvia että sain mahdollisimman samanlaisen valaistuksen jne. Hyvin vähänhän noiden kahden viimeisen välillä on eroa mutta mielestäni viimeinen näyttää huomattavasti urheilullisemmalta ja vatsassa huomaan itse suurimman muutoksen, se on jo melkein litteä ja tästä täysi kiitos ruokavaliolla, sellainen pöhötys on kaikonnut. 

Eilen kävin treenailemassa aikamoisen jämätreenin, vatsat, pohkeet, ojentajat ja ranteet. Tuli vedettyä hatusta koska sunnuntain treeni oli jotain ihan muuta kuin mitä treeniohjelmassa lukee. Tänään on tullut ulkoiltua erittäin kevyesti ja illalla suuntaan taas salille, ei vielä tietoakaan mitä teen mutta kunhan tulee liikuttua ja venyteltyä.

Juttelin eilen kokeneemman kisaajan kanssa kisoihin tarvittavista varusteista ja voi sitä tavaran määrää. Mun on siis aivan pakko suunnata ostoksille vielä kun ehdin ennen kisoja, lievä pakokauhu alkaa kyllä valtaamaan päätä vaikka menen vain tekemään jotain sellaista mistä nautin suunnattomasti. Mietin että voinko mennä kisoihin vaan pitämään hauskaa vai pitäisikö olla enemmän tosissaan ja mennä voittamaan?

Tää nyt on taas tällasta hehkutusta mutta aivan huippua kun mikään paikka ei ole kipeänä vaikka olen treenannut isoilla painoilla ja kovaa. jätän kuitenkin bootcampit pois kuvioista kunnes painan vähemmän. Välillä on vaikea ymmärtää sitä että vaikka kunto ja voimat kestävät kovaa rääkkiä niin kroppa ei välttämättä kestä tätä painoa.

Aivan huippua oli myös törmätä vanhaan tuttuun johon tutustuin kun olin painavimmillani ja jota en ole tavannut sen jälkeen kun päätin tehdä muutoksen. Hän sanoi että olen aivan kuin eri ihminen, itsevarmempi, iloisempi ja ryhdikkäämpi.  Autossa tapaamisen jälkeen mietin aika pitkään tuttavani sanoja ja pystyin muistamaan oman oloni niinä aikoina ja tuttavani oli aivan oikeassa siinä että olen täysin eri ihminen kuin silloin. Enkä usko että olisin ikinä ollut näin itsevarma kuin nykyään. Itsevarmuus ei johdu siitä että olen laihtunut koska en näe enkä koe itseäni mitenkään paremmannäköisenä tai kauniinpana. Muutos on tullut liikunnasta ja siitä että nyt tiedän missä olen hyvä ja mitä haluan tehdä. Ne jotka ovat lukenee blogiani alkuajoista asti saattavat muistaa kirjoituksen jossa toivoin joskus löytäväni itseni ja asian jossa olen oikeasti hyvä, nyt olen sen löytänyt.