Viikonloppuvapaa

Jännittää ihan hurjasti. Lapset menevät mummolaan ensi yöksi ja me lähdetään miehen kanssa kylpylään juhlistamaan hää- ja kihlajaispäiviä. Taisin saada lahjaksi mieheltä luvan ohjata häntä hotellin kuntosalilla ja loppuaika menee varmaan vesipetoillen. Olen myös suunnitellut että nukun huomenna pitkään, tosin tiedän että luultavasti olen hereillä normiaikaan klo 6 mutta sitten voin ainakin käydä treenailemassa rauhassa vielä aamullakin.

Olen syönyt pian viikon gluteenittomasti ja nivelkivut ovat vähentyneet huomattavasti! Ihan sama mulle mistä johtuu mutta niin pitkään kun kivuttomuutta jatkuu niin jatkuu myös minun gluteeniton ruokavalio. Käytän kuitenkin kauraa, tattaria ja kvinoaa treenien jälkeisillä aterioilla. Tein myös pienen joditestin huomaamattani. Olen siis käyttänyt myös joditippoja jotka ovat mielestäni helpottaneet kurkussa olevaa turvotusta ja väsymystä. Olen kuitenkin miettinyt sitä voiko niillä olla niin nopeaa vaikutusta vai onko vaikutus vain mun pään sisällä. Unohdin ottaa tippoja kolmena aamuna ja kolmantena päivänä kurkku turposi takaisin ja olo oli jotenkin väsyneempi (toki 4h yöunilla ei varmaan ole asiaan mitään vaikutusta).

Paino on nyt jumittanut aivan liian pitkään ja kuinkas kävikään kun en ole käynyt hetkeen vaa´alla. Paino on noussut pari kiloa! Jotenkin osasin arvata omista oloista että nyt ollaan taas ihan väärillä urilla koska olen vain niin kyllästynyt ruokavalioihin ja koko painonpudotustouhuun. Toki osasin odottaakkin että tuleva 5v painontiputusta olisi hyvin pitkä aika ja aina ei voi mennä ihan putkeen. Olen siis alussa kaavaillut että operaatioon menee 5 vuotta ja että 30 vuotiaana olen tavoitekunnossani. Kohta 2,5v mennyt ja ilmeisesti keskimatkan kriisi iski. Olen ajatellut asiaa niin että jossain vaiheessa on pakko höllätä että jaksaa taas jatkaa täysillä. Toisaalta mietin että yritänkö vain huijata itseäni hölläämään (tokihan mulla on aiemminkin ollut repsahduksia ja herkuttelupäiviä mutta tämä on selkeästi ihan erilainen tilanne). Olen  jo aiemminkin kirjoitellut käännekohdista joita olen selvästi kohdannut uuden elämätavan myötä, vastaan on tullut tilanteita joista ohipäästyäni olen huomannut että tässä tilanteessa toinen tie olisi ollut paluu vanhaan. Nyt taitaa olla taas sellainen hetki, ehkä hiukan isommassa mittakaavassa kuin ennen. Toivotaan että viikonloppuna pystyn rentoutumaan, miettimään asioita, hoitamaan parisuhdetta ja itseäni. Tiistaina on tiedossa jäsenkorjaaja ja uskon että sieltä tulee viimeistään sykäys taas oikeaan suuntaan. Vaikka paino on noussut niin ihan ranttaliksi homma ei ole mennyt, olen vain syönyt liikaa siihen nähden että olen treenaillut todella vähän ja yrittänyt saada kroppaa järjestykseen.

Paljon pitkää pinnaa muille pitkänmatkan laihduttajille!  Ja ihanaa kevättä ihan kaikille <3